Usein kysyttyjä kysymyksiä

Olemme koonneet tälle sivulle vastauksia kysymyksiin, joita Huoman Kysy lakimiehelle -palveluun on lähetetty. Vastaukset on laatinut pääasiassa lakimies Emmi Wehka-aho. Joissain kysymyksissä vastaaja voi olla myös Huoman toimisto tai joku muu asiantuntijataho. 

Mikäli haluat esittää oman kysymyksesi lakimiehelle lähetä se lomakkeella Kysy lakimieheltä -sivulla.

1. Kenellä on oikeus hakea korvauksia kärsimyksestä henkirikoksen perusteella, eli kuka on lain silmissä uhrin omainen?

• Uhrin lapsilla, vanhemmilla, sisaruksilla ja puolisolla on oikeus hakea korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.  Sama oikeus on myös lain mukaan ”muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä”. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi kasvattivanhempi tai perheettömän uhrin erityisen läheinen ystävä.
  
  Korvauksen tuomitseminen ei ole automaattista vaan edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Lain mukaan korvauksen tuomitseminen tulee harkita kohtuulliseksi ottamalla huomioon uhrin ja omaisen välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet. Esimerkiksi uhrille etäinen kaukana asuva aikuinen sisarus ei välttämättä ole oikeutettu korvaukseen. 
  - Emmi Wehka-aho, lakimies 

2. Voinko vaatia oikeudessa tekijää maksamaan terapiakuluni?

• Kyllä, henkirikoksen uhrin läheinen voi vaatia terapiakulut tekijältä silloin kun terapian tarve on aiheutunut kuolemantapauksesta. Läheisenä pidetään samaa henkilöpiiriä kuin kärsimyskorvauksen osalta. Kustannusten tulee olla tarpeellisia ja syy-yhteydessä kuolemantapauksen uhrin läheiselle aiheuttamaan henkilövahinkoon eli käytännössä hoitoa psyykkisen tilan järkkymiseen tai mielenterveyden häiriöön. Korvausvaatimuksen esittäminen on tärkeää muotoilla ja perustella huolellisesti ammattitaitoisen oikeudenkäyntiavustajan toimesta. Vaikka tekijää ei velvoitettaisi kuluja maksamaan, voi niitä hakea Valtiokonttorilta. 
  - Emmi Wehka-aho, lakimies 

• Läheisen äkillinen väkivaltainen kuolema aiheuttaa voimakkaan psyykkisen kuormituksen, jonka vaikutukset voivat jatkua pitkään. Siksi on tärkeää, että henkirikoksen uhrien omaisilla on mahdollisuus hakeutua terpiaan, ja että terapiakuluja voi hakea tekijältä ja Valtiokonttorilta.
  
  Huoman tiedossa on tapauksia, joissa oikeudenkäyntiavustaja ei ole tiennyt hakea terapiakuluja, sekä päätöksistä, joissa terapiakulut on katsottu ennenaikaisiksi, eikä niitä sen vuoksi ole saatu. Kannustamme kuitenkin terpiakulujen hakemiseen, koska lain mukaan uhrin omaisilla on tähän oikeus. 
  - Huoman toimisto 
  ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
• Lue myös terapiakorvauksia koskevasta ennakkopäätöksestä vuodelta 2022 Huoman blogista

3. Jäävätkö uhrin omaiset ilman korvauksia, jos henkirikoksen tekijä kuolee ennen oikeuskäsittelyä?

• Vahingonaiheuttajan kuolema ei poista korvausvelvollisuutta ja tekijän kuolinpesää vastaan voi esittää vahingonkorvausvaatimuksia. Koska rikosasia ei etene käräjäoikeuteen niin kyse on silloin itsenäisestä kanteesta, johon liittyy häviäjän kuluriski. Toki korvausasioista voi yrittää sopia tuomioistuimen ulkopuolellakin.
  
  Valtiokonttorilta korvauksia voi hakea.
  - Emmi Wehka-aho, lakimies 

4. Kuka maksaa uhrin asunnon siivous- ja korjaustyöt, mikäli se on ollut rikospaikka?

• Valitettavasti näiden kulujen korvaamisesta ei ole erityistä sääntelyä. Asunnon omistaja vastaa asunnon siivous- ja korjaustöistä. Mikäli uhri on kuollut omaan asuntoonsa, vastaa hänen kuolinpesänsä siivous- ja korjaustöistä. Asunto-osakeyhtiöissä pintamateriaalien alle menevistä rakenteiden vaurioiden korjaamisesta vastaa taloyhtiö. Vahingon aiheuttajalta eli henkirikoksen tekijältä voi olla mahdollista vaatia kuluja jälkikäteen vahingonkorvauksena mahdollisen oikeudenkäynnin yhteydessä. Laaja kotivakuutus saattaa korvata asunnon irtaimistolle ja pinnoille aiheutuneita vahinkoja. 
  - Emmi Wehka-aho, lakimies 

5. Voiko ns. pyttyrangaistuksen saaneen vangin vankeutta jatkaa, jos tämä on tuomion päättyessä yhä vaarallinen ja väkivaltainen?

• Koko rangaistusta suorittamaan tuomittu vanki, joka on rangaistuksen alussa tehdyssä vaarallisuusarviossa todettu erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle, voi päästä Helsingin hovioikeuden päätöksellä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan sen jälkeen, kun hän on suorittanut rangaistustaan 5/6. Jos vanki on hakenut vapautumista ehdonalaiseen vapauteen tässä vaiheessa, tehdään hänelle uusi vaarallisuusarvio. Jos vaarallisuusarvion mukaan vanki on edelleen erittäin vaarallinen, ei häntä päästetä ehdonalaiseen vapauteen, vaan hän joutuu suorittamaan koko rangaistuksen vankilassa.
  Kun rangaistus tulee kokonaan suoritetuksi, ei vankeutta enää voida jatkaa.
  
  Mikäli vanki todetaan mielisairaaksi, voidaan hänet määrätä tahdonvastaiseen hoitoon kuten siviilissäkin oleva henkilö. Tällöin noudatetaan mielenterveyslain 2 luvun säädöksiä tahdosta riippumattomasta hoidosta. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan päätyä, mikäli henkilöllä on vaikea mielisairaus, jonka hoitamatta jättäminen vakavasti vaarantaisi hänen tai muiden terveyttä ja turvallisuutta. Käytännössä tämä voi koskea henkilöä, joka sairastaa vaikeaa harhaista psykoosisairautta.
  - Rikosseuraamuslaitos 

6. Kuinka pitkä on salaiseksi julistetun oikeudenkäynnin aineiston salassapitoaika? Voiko sitä jatkaa?

• Kun oikeudenkäyntiaineistoa on määrätty salassa pidettäväksi, on salassapitoaika usein 25 vuotta, mutta se voi olla myös 60 vuotta. Aika lasketaan asian vireilletulosta tuomioistuimessa. 
  
  Salassapitoajan jälkeen asiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin voi pidentää salassapitoaikaa enintään 60 vuodella sen henkilön hakemuksesta, jota tieto koskee. Asianomistajalla on siis oikeus tehdä hakemus. Edellytyksenä on, että oikeudenkäyntiasiakirjan tuleminen julkiseksi todennäköisesti aiheuttaisi yhä merkittävää haittaa esimerkiksi asianosaisten nuoren iän, terveydentilan ja mahdollisten julkisuuden haittojen vuoksi. 
  Hakemus pitää tehdä hyvissä ajoin, esimerkiksi vuosi ennen salassapitoajan päättymistä, ja sen laatimisessa on suositeltava käyttää apuna lakimiestä.
  - Emmi Wehka-aho, lakimies