Surujärjestöt

Surujärjestöt on yhteisnimitys neljälle valtakunnalliselle vertaistukijärjestölle, joita Huoman lisäksi ovat:

Käpy Lapsikuolemaperheet ry
Nuoret Lesket ry
Surunauha ry⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Surujärjestöt järjestävät vertaistoimintaa ja muuta tukea läheisen äkillisen tai ennenaikaisen kuoleman kokeneille eri puolilla Suomea.

Järjestöissä tehdään aktiivista yhteistyötä, joista merkittävimpiä ovat Surevan kohtaaminen -toiminta sekä vuosittainen Surukonferenssi

Surujärjestöjen tavoitteet

Vuoden 2023 alussa Surujärjestöt määrittivät yhteiset tavoitteet, joiden toteuttaminen tukee kaikkia läheisensä kuolemaa surevia suomalaisia. Tavoitteet ovat:

1. Kriisituen saatavuus

Hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että läheisen menettäneille henkilöille tarjotaan kriisiapua siitä riippumatta, mikä on avuntarvitsijan asuinpaikka, ikä tai suhde vainajaan.

Kriisitukea on tarjottava aktiivisesti ja toistuvasti, sillä tuen tarve voi realisoitua vasta päivien tai viikkojen viiveellä. Parasta olisi, että kriisityöntekijä tulisi kotiin heti poliisin mukana kuolinviestin viemisen yhteydessä.

2. Lasten ja nuorten tuen saatavuus

Läheisen kuolemaa sureville lapsille ja nuorille on järjestettävä riittävää ja nopeasti saavutettavaa tukea esimerkiksi oppilashuollon ja perheneuvoloiden kautta.

Koska hoitamaton trauma vaikuttaa haitallisesti lapsen tai nuoren kasvuun, lasten- ja nuorisopsykiatriaan tulee ohjata riittävästi resursseja, jotta äkillisen menetyksen kohdannut lapsi tai nuori pääsee tarvittaessa erityispalveluiden piiriin nopeasti ilman pitkiä odotusaikoja.

3. Surun huomioiminen työelämässä

Työelämässä on huomioitava nykyistä paremmin läheisen kuolemaa surevat. Sureville on tarjottava mahdollisuus suruvapaaseen tai sairauslomaan työkyvyttömyyden ajalta ilman, että taloudellinen toimeentulo vaarautuu.

Sairauslomia määrätessä tulee olla mahdollisuus käyttää masennusdiagnoosin sijaan sellaista sairausloman perustetta, joka ei vaikuta surevan tuleviin työllistymismahdollisuuksiin. Työhönpaluu on voitava porrastaa yksilöllisten tarpeiden mukaan.

4. Kotipalvelun saatavuus

Perheisiin, joissa surraan läheisen kuolemaa, on automaattisesti tarjottava konkreettista apua perheen arjen sujumiseen. Kotiapua on tarjottava akuutisti ja myös pidemmän ajan kuluttua menetyksestä.

Palvelun tulee vastata perheiden tarpeita ja sen tulee olla riittävän pitkäkestoista. Myöntämisperusteiden ja toimintatapojen tulee olla yhdenvertaiset kaikilla hyvinvointialueilla.

5. Terapiatakuu

Kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä lyhytpsykoterapiaan tai sitä vastaavaan vaikuttavaan psykososiaaliseen keskusteluhoitoon neljän viikon sisällä perusterveydenhuollossa todetun tarpeen jälkeen.

Hoitomuoto voidaan toteuttaa yksilöterapiana, perheterapiana tai ryhmäterapiana kasvokkain tai verkossa. Terapiatakuu takaisi toteutuessaan riittävät mielenterveyspalvelut myös läheisen kuolemaa sureville, siksi Surujärjestöt tukevat Terapiatakuu-kansalaisaloitetta.