Vakavien rikosten jälkikäsittelytoiminnan tilannekuvaa
Julkaistu 17.1.2022
Vakavien rikosten jälkikäsittely – Sauma antaa henkirikoksen uhrin omaiselle mahdollisuuden käsitellä rikoksen aiheuttamia seurauksia. Tarvittaessa uhrin omainen voi tietyin edellytyksin tavata rikoksen tekijän turvallisesti ammattilaisten välityksellä. Kohtaamisen tavoitteena on vähentää rikoksesta aiheutunutta inhimillistä kärsimystä.
Vakavien rikosten jälkikäsittelytoiminta aloitti hankkeena 2013. Nykyään sitä toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa – näin ainakin vuoden 2023 loppuun asti. Sen jälkeen suunnitelmissa on toiminnan vakiinnuttaminen oikeusministeriöön.
Aloitteita jälkikäsittelyprosessin aloittamisesta on yhdeksän vuoden aikana tullut lähes kaksi sataa. Viime vuosina aloitteiden määrä on vakiintunut noin kolmeenkymmeneen vuodessa. Näistä noin 50 % etenee joko kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen tai välilliseen kohtaamiseen, jossa työntekijät välittävät tietoa osapuolten välillä, mikäli uhrin omainen ei halua tavata tekijää mutta haluaa kuitenkin vastauksia mieltä painaneeseen asiaan. Aloitteita on tullut enemmän tekijöiltä, mutta viime vuosina uhripuolelta tulleiden aloitteiden määrä on ilahduttavasti kasvanut. Tuli aloite kummalta puolelta tahansa lähdemme aina etenemään ensisijaisesti uhrien omaisten tarpeiden pohjalta.
Saatuaan kirjeen, jossa ehdotetaan jälkikäsittelyn aloittamista, osa uhrien omaisista ilmoittaa, ettei koe tarvetta tai ei halua tavata tekijää. Osaan uhrien omaisista emme saa mitään yhteyttä. Jotkut uhrien omaisista ilmoittavat heti lähtevänsä mukaan, kun taas osa miettii pitkään. Päätöksentekoprosessiin voi saada apua kokemusasiantuntijoilta ja tukihenkilöiltä, jotka mielellään keskustelevat uhrien omaisia mietityttävistä peloista ja riskeistä sekä kohtaamisen mahdollisuuksista ja hyödyistä. Nämä kokemusasiantuntijat ovat itse olleet aiemmin samassa tilanteessa mutta lopulta päättäneet kohdata tekijän. Yksi kokemusasiantuntijamme sanoi, että kohtaaminen saattaa tuntua ”askeleelta tyhjyyteen”, kun ei voi tietää varmasti, mitä tapahtuu – toisaalta pahin omassa elämässä on kuitenkin jo tapahtunut, kun on menettänyt läheisen.
Jälkikäsittelyn prosessi on nelivaiheinen: aloitevaihe, valmisteluvaihe, mahdollinen kohtaaminen sekä seuranta. Prosessin kesto on keskimäärin 6–8 kuukautta. Keskeyttäminen on mahdollista missä vaiheessa tahansa. Aloitevaiheessa arvioidaan erityisesti osapuolten motiiveja ja tarpeita, odotuksia ja voimavaroja. Valmisteluvaihe on kaikista tärkein vaihe. Silloin selvitetään erillistapaamisissa kaikkien osapuolten tavoitteet ja odotukset, mietitään ovatko ne realistisia, sekä kartoitetaan kohtaamisen hyötyjä ja riskejä. Lisäksi osapuolet valmistellaan käytännönläheisesti tapaamista varten. Juuri ennen tapaamista sekä heti tapaamisen jälkeen tehdään lyhyt haastattelu, jolla selvitetään kohtaamisen aiheuttamia välittömiä reaktioita ja tunteita, näin voidaan vielä varmistua turvallisuudesta. Myöhemmin otamme vielä uudestaan yhteyttä ja selvitämme kohtaamisen merkitystä sekä vointia ylipäätään. Tarvittaessa kerromme muista tukipalveluista, kuten esimerkiksi traumaterapiapalveluista ja Huoman vertaisryhmistä tai muusta asiakkaan tarvitsemasta vertaistuesta. Kohtaamisen jälkeen moni kertoo, että aiemmin esiintyneet traumaattiset oireet ovat vähentyneet tai hävinneet, eivätkä vaikeat tunteet, erityisesti viha, enää häiritse omaa elämää.
Uhrien omaisten kokemukset kasvokkain kohtaamisesta ovat olleet erilaisia, mutta positiivisia, eikä kukaan ole katunut osallistumistaan, vaikka alkuun olisikin pelottanut lähteä mukaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole päässeet prosessissa alkua pitemmälle, esimerkiksi joidenkin läheisten tai ystävien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen muutamat ovat peruneet jatkotyöskentelyn näiden läheisten esittämien näkemysten perusteella. Vastaavasti muutamat ovat aluksi lupautuneet prosessiin, mutta sitten peruneet kun ovat päässeet aikojen kuluessa jonkinlaiseen seesteiseen tilaan peläten ettei heillä sittenkään ole enää voimavaroja palata tuon traumaattisen asiaan käsittelyyn.
Tässä yhden henkirikoksen uhrin omaisen kokemus tekijän kohtaamisesta:
"Mulle tää projekti on antanut tosi paljon. On tosi pitkään ollut sellainen olo kuin ois saanut elämän takaisin, ei sellaista kiukkua ja vihaa ole tuntenut enää kuin aikaisemmin. Vuosiin en ole tuntenut sellaista kiitollisuutta mitä tunnen nyt tällä hetkellä."
Arja Konttila
Psykologian tohtori,
SAUMA-hanke, koordinaattori
Erikoissuunnittelija, Rikosseuraamuslaitos
p. 050 4408699