Ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille

Mitä on hyvä huomioida, kun työskentelee henkirikoksen uhrien läheisten kanssa?

Henkirikoksen uhriksi voi joutua kuka tahansa. Suomessa tehdään vuosittain noin sata henkirikosta. Jokainen niistä koskettaa keskimäärin 4–6 perheenjäsentä. Lisäksi kaipaamaan jää lukuisia sukulaisia, ystäviä, työtovereita ja muita läheisiä. Kaikkiaan henkirikokset koskettavat henkilökohtaisella tasolla tuhansia suomalaisia joka vuosi.

Henkirikoksen vaikutukset uhrin läheisiin riippuvat monesta asiasta. Tutkimusten mukaan uhrin läheisten oireilua lisäävät asuminen yhdessä uhrin kanssa henkirikoksen ajankohtana, koettu läheisyys uhriin ja tapaaminen säännöllisesti ennen henkirikosta.

Mihin ohjata asiakas, joka on menettänyt läheisensä henkirikoksessa?

Henkirikos koskettaa ihmistä hyvin kokonaisvaltaisesti. Siksi myös tarvittavat palvelut ovat monitahoisia. Palveluiden tarve riippuu paljon siitä, minkä verran aikaa henkirikoksesta on kulunut ja minkä verran ihminen on käsitellyt asiaa. 

Voit ottaa yhteyttä Huoman kriisityön koordinaattoriin, jonka tehtävä on ohjata henkirikoksessa läheisensä menettäneitä oikeisiin palveluihin. Koordinaattori myös tukee ja ohjaa henkirikoksen uhrien läheisiä siihen asti, että tarkoituksenmukainen palvelu löytyy.

Katso myös lista auttavista tahoista, Opas henkirikoksen uhrin läheiselle sekä muut materiaalimme.

Rikosuhripäivystys (RIKU) on julkaissut keväällä 2018 käsikirjan henkirikoksen uhrien kohtaamisesta. Kun henkirikos koskettaa -opas on luettavissa suomenkielellä Rikun sivuilla.

Handbok för bemötande av när stående till offer för brott mot liv finns också på svenska.

Henkirikoksen vaikutukset uhrin läheisiin

• Läheisen väkivaltainen kuolema aiheuttaa enemmän stressiä, psyykkistä pahoinvointia ja traumoja kuin muut kuolemantavat. Monella henkirikoksessa läheisensä menettäneellä toipuminen traumasta on hidasta ja he tarvitsevat ammattilaisten apua. Useat ovat hyötyneet psykoterapiasta ja EMDR-terapiasta.
  
  
• Henkirikoksen julkisuus ja stigma voivat aiheuttaa vetäytymistä omiin oloihin, vaikka yhteys muihin ihmisiin edistäisi suremista ja muistelua. Yksinäisyyteen vetäytyvä jää vaille muiden myötätuntoa ja tukea. Jos syyllisyys ja häpeä vie vallan, seurauksena voi olla surun pitkittymistä ja katkeroitumista. 
  
  
• Myönteiset tunteet voivat herättää syyllisyyttä ja muita kielteisiä tunteita: ”En saa voida hyvin, koska silloin hylkään vainajan”.  Tässä vertaistuki voi auttaa. Myös myötätunto itseä kohtaan on yksi selviytymistekijä.
  
  
• Jos perheessä on lapsia, heitä tuetaan tukemalla heidän vanhempiaan tai huoltajiaan. Tapahtunutta ei saa salata lapselta, oikea faktatieto suojelee lasta. Tieto on annettava ikätasoisesti. On parempi, että tieto läheisen kuolemasta ja kuolintavasta tulee turvalliselta aikuiselta, kuin koulukavereilta tai mediasta
  
  
• Henkirikoksella on aina tekijä. Tekijä voi olla uhrin läheisille tuntematon, tuttu tai hyvinkin läheinen. Tekijään kohdistuu monenlaisia tuntemuksia. Toisinaan tuntemukset voivat kohdistua tekijän sijaan esimerkiksi viranomaisiin tai ammattilaisiin. Tämä on hyvä tiedostaa työskenneltäessä uhrien läheisten kanssa. 
  
  
• Suomessa vuosina 2010–2017 aikuisten välillä tapahtuneista henkirikoksista noin 78 %:ssa ainakin yksi osapuoli oli rikoshetkellä päihteiden vaikutuksen alaisena. Uhrin omaisella on voinut olla vaikea suhde läheiseen tämän päihteiden käytön vuoksi. Vertaistuki auttaa käsittelemään ristiriitaisia tunteita.  
  
  
• Henkirikoksen uhrin läheisille on vain vähän kohdistettu erityispalveluita. RIKU:n ja Huoman hankkeessa koottu palvelupolku mallintaa, millaisia tukipalveluita uhrien läheisille on tarjolla. 
  
  
• Henkirikokseen liittyvät oikeusprosessit voivat kestää pahimmillaan vuosikausia ja ne ovat usein rankkoja henkirikoksessa läheisensä menettäneille. Oikeuskäytänteet ovat monille entuudestaan vieraita. Tuomiot ja korvaukset koetaan usein vähäisiksi, mikä voi aiheuttaa katkeruutta. Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa maksuttomia tukihenkilöitä oikeudenkäyntiin.
  
  
• Henkirikoksesta uutisoidaan usein näyttävästi. Tämä saattaa heikentää uhrin läheisten vointia. Ohjeet vastuulliseen henkirikosuutisointiin löytyvät täältä.
  
  
• Henkirikos voi vaikuttaa uhrin läheisten taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoitokulut sekä psykoterapiaprosessit voivat tuoda ylimääräisiä kustannuksia. Myös käytettävissä olevat tulot voivat pienentyä, mikäli uhri oli perheen huoltaja. Tekijältä voi ja kannattaa hakea korvauksia. Monissa tapauksissa tekijä on vähävarainen, jolloin korvauksia ei saada häneltä. Korvauksia kannattaa kuitenkin joka tapauksessa hakea oikeudenkäynnin aikana, sillä haettuja korvauksia voi myöhemmin anoa Valtiokonttorilta. Valtiokonttori voi korvata muun muassa hautauskulut. Kärsimyskorvauksia se ei kuitenkaan korvaa.

On hyvä muistaa, että henkirikos vaikuttaa edellä mainituilla tavoilla moniin – mutta ei kaikkiin – uhrin läheisiin. Lisäksi tapauksesta riippuen henkirikoksella voi olla monia muitakin vaikutuksia. Ammattilaisena järkevintä onkin kuunnella tarkasti ja omaksua kokonaisvaltainen työskentelyote henkirikoksen uhrien läheisten kanssa työskenneltäessä.

Oletko kiinnostunut yhteistyöstä Huoman kanssa?

Teemme paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Järjestämme muun muassa erilaisia tapahtumia ja koulutuksia yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Toisinaan meillä on mahdollisuus ottaa opiskelijoita työharjoitteluun. Lisäksi tarjoamme opinnäytetyön aiheita korkeakouluopiskelijoille. Kerromme myös mielellämme toiminnastamme eri organisaatioille.

​Oletko kiinnostunut tekemään yhteistyötä kanssamme? Ota yhteys Huoman tomiinnanjohtajaan 050 304 3332 tai toiminnanjohtaja@huoma.fi.

Surevan kohtaaminen